RUUSURETKI RANSKAAN


Kun ruusuhulluutemme oli vielä pahimmillaan vuonna 2007,

teimme kesän lopulla muutaman viikon kiertoajelun Ranskan ja Saksan Ruusutarhoihin.

Matkaa tuli 6000 km. Valokuvia yli 2000, enimmäkseen ruusuista.

Kävimme lähes parissakymmenessä ruusutarhassa ja (turhan) monessa puutarhamyymälässä.

Kuorma oli täynnä kotiin tullessamme.

Ruusuja ja ruusuja ja ruusukirjoja.


* * *



Pidimme esitelmän tästä matkasta
Suomen ruususeuran Helsingin paikallisryhmän kokouksessa
14.10.2008.



* * *


Järna: Rudolf Steinerseminariets trädgårdpark


Menomatkalla pysähdyimme jo monessa tutussa ja tuntemattomassa ruusutarhassa.
Ensimmäisenä Rudolf Steinerseminariets Trädgårdpark Järnassa, joka on E4:n varrella heti Södertäljen jälkeen.

Paikka on tuttu. Olemme vaellelleet siellä monta kertaa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Järnassa on paljon muutakin katseltavaa. Biodynamiset viljelmät ovat hyvinvoipaisia.




Tyylikkäitä ruusujen köynnöstukia.

 


 
Karl Förster, ihana valkoinen pimpinella.
Kotona meillä on ikioma Förster, joka hankittiin keväällä.



Sadonkorjuun aika. Biodynaamisia maistiaisia!





Rosa hybrida bifera ’Archiduchesse Elisabeth d’Autriche’





Antroposofisia vedenhapetuskaukaloita.




* * *


Norrköping: Himmelstalunds rosarium


Himmelstalundin rosarium Norrköpingissä sijaitsee Naturbruksgymnasietin  yhteydessä.
 Mainio ruusutarha, jossa on paljon isoiksi kasvaneita köynnösruusuja.



Puutarhassa on myös laajoja perennaistutuksia




Ja erityisesti heiniä.




Hiawatha oli vielä täydessä kukassa.



Mme Plantier, ehkä 5m.



Sparrieshoop.



Grootendorst Supreme on uusi tuttavuus.




* * *


Jönköping: Rosenlunds rosarium


Seuraavana oli vuorossa ruusutarha, josta pidämme tosi paljon:
Jönköpingin rosarium Rosenlundissa Vätternin etelärannalla.


Puutarha on monipuolinen, tyylikkäästi suunniteltu ja hyvin hoidettu.
Vanhat ruusut on istutettu ryhmien mukaisesti. Ryhmäruusuilla on omat alueensa.
Käytävillä on monta kaariporttia.


Kaikki kasvit on merkitty hyvin (ruotsalaiset vetävät nimissä vähän kotiinpäin:
esimerkiksi H.C.Andersson ja hunajaruusu Axel Olsenkin oli Olsson!)


 



Reunustoilla on mahtavat rivistöt köynnösruusuja kauniissa telineissä.
Vanhojen puiden siimeksessä on paljon mukavia pique-niquepaikkoja




Nostalgie!



Frühlingsgold




Quatre Seasons.



Perle d’Or.




Queen of Sweden, förståss. Heja Sverige! Frisk humör!




Vihreä ruusu, Rosa viridifloria




Ruusutarhassa on myös paljon perennoja. Syysvuokot hätkähdyttävät ja sykähdyttävät.




 
Puutarhan arkkitehti Björn Kalin paratiisissaan (klani pilkottaa vasemmalla).



Perhosia houkuttelevia buddlejoja on montaa väriä.




* * *


Löve rosenplantskolan


Matka jatkui Tanskaan, jossa halusimme nähdä Löve rosenplantskolan.
Legendaarinen ruusunjalostaja Valdemar Pedersen vaikutti vuosikymmenet Lövessä.
Nyt hänen työtään jatkaa Torben Thim.

Pedersenin ruusuja oli pitkissä rivissä pellolla. Monet olivat jo aika raihnaisen näköisiä vanhuksia.
Kukinnat olivat melkein kokonaan ohi, nimilaputkin vähän niin ja näin.
Myymälässä oli monta syyhyttävää aarretta, mutta piti pitää pää kylmänä. Matka oli vasta alussa.





Sisään mentiin jykevien kaariporttien alta.



Rosa palustris.



Setä Valdemarin henki leijuu loputtoman pitkien ruusupensasrivien yllä.



Frau Dagmar Hastrupin tomaatinkokoiset kiulukat.



Signe Relander, komeampi kuin missään aikaisemmin.



Myytäviä ruusuntaimia Löven pellolla






* * *


Glücksburg: Rosen-Jensen


Aivan Saksan pohjoisrajalla Jyllannin niemimaalla Glücksburgissa

on Rosen-Jensenin ruusutarha ja –kauppa.

Sisään mennään ruusumyymälän kautta ja maksetaan 3 euroa.

Putiikissa on mielikuvituksellinen valikoima ruusukrääsää ja mahtava ruusundöfis.

Vähän kuin olisi eksynyt ruotsinlaivan tax-free –myymälän parfyymiosastolle.


Itse puutarha on kaunis ja hyvin hoidettu. 

Valikoimakin on mielenkiintoinen. Tosin samat lajit toistuvat ja kylttejä puuttuu.

Taimimyymälä tekee levottomaksi. Olisi niiiin paljon niiiiin kivoja.

Mutta: matka on vasta alussa ja piha on täynnä piha on täynnä piha on täynnä…

Sitäpaitsi: niitä voi tilata paljasjuurisina keväällä!



Myymälärakennus ja perennapenkki




Ruusutarhassa on ruusukaarikäytäviä pitkin poikin.




Heideschnee.




Blush Noisette.



Fleurette.




Jensen on erikoistunut köynnösruusuihin ja englantilaisiin ruusuihin.





Jaquenetta, englantilainen ruusu.




The Prince, englantilainen ruusu.



Jänöllä kissanpäivät.



Ostettavaa olisi ollut...





* * *


Kassel: Wilhelmshöhe


Netistä oli etukäteen etsitty ruusutarhoja, jotka sattuisivat olemaan matkan varrella.

Yksi mielenkiintoinen kohde oli Wilhelmshöhe Kasselissa.

Paikka löytyi lopulta ja ehdimme perille illansuussa.


Ruusutarha, Roseninsel, oli pettymys. Paikka oli aika hoitamaton.

Ruusut oli merkitty numeroin ja kyltissä luki,

että luettelon saa Schlossissa olevasta infopisteestä (joka oli kiinni).

Yksi alue oli omistettu Geschwindin ruusuille. Tosi kiva!
Ehkä niistä joku oli Zigeunerknabe. Kukkia ei ollut missään.







Puisto oli upea.
Kivahan siellä oli tallustella hämärän hiipiessä lämpimään syysiltaan.



Zigeunerblut.




* * *


Kohti Pariisia...


Matka jatkui kohti Pariisia. Muutamia läiskäyksiä matkan varrelta:

 


Mahrburg.



Mosel.



Viinitarhoja loputtomiin.



Sato kypsyy jo.



Viisimetrinen villiruusu. Otettiin pistokkaita.



Linnan nautojen juottoaltaan komistuksena paju.



Suntio oli varmaan saanut uudet oksasakset.







 

* * *


  Pariisissa

Ja lopulta saavuttiin Pariisiin!





Notre Dame Square René Vivianin puiston ruusukaaren alta nähtynä



Jardin des Tuileries


Avenue des Champs-Élysées.



Pont des Arts. Louvren kohdalla olevasta kävelysillasta on tullut vilkas pique-nique -paikka.

Säällä kuin säällä.



Sinne mekin menimme tietysti heti ensimmäisenä iltana.
Vuonna 2007 ei ollut vielä yhtään lukkoja sillan kaiteissa.




Vert-Galant. Rakastavaisten niemi. Vanhat riippapajut on vaihdettu uusiin terveisiin.



Bateau Mouches Pont Neufin luona


Paris-plage jatkui vielä viimeisiä päiviään.

Seinen rannassa kulkeva moottoritie muutetaan elokuussa muutamaksi viikoksi hiekkarannaksi.

Kansaa tulvi erilaisia happeningejä seuraamassa.
Oli kiva vaan löhötä rantatuolissa. Moottoritiellä.



Istutuksia Avenue Fochin laidalla.




* * *


  Bagatelle



Ensimmäinen puutarhakohde Pariisissa oli tietysti Bagatellen puisto Bois de Boulognessa.



Mitä kaikkea mukavaa muurin toisella puolella odottaakaan…



Bagatellen portti



Muurin sisäpuolella on vieri vieressä vanhoja köynnöskasveja.

Tässä Filipes Kiftsgaten jykevä kasvusto



Sinisateiden ja kultasateden kaariportteja kelpaa katsella syksylläkin.



Klematis Mrs Robert Brydon.



Sourire d’Orchidee.



Klematis mikä lie. Aika erikoinen!



Siistiä. Kaikki on hoidettu viimeisen päälle.



Mainioita päärynäspaljeita.



Yksinkertaisen kaunista.



Ruusutarha on Bagatellen sykkivä sydän.



Rosa chinensis mutabilis. Yksi ehdottomista suosikeista.



Bagatellen nimikyltit ovat ihanan nostalgisia. Tyylikkäitä.



Andre Even jalostama Patricia. Huh, mikä yhdistelmä!



Roxane. Glup!



Sourire d’Orchidee jälleen. Uusi lempparimme.



Lavender Dream. Toinen uusi lemppari!



Ruusupenkeissä on paljon myös runkoruusuja.



New Dawn –runkoruusun varsi on kasvanut sangen muhkeaksi.



Delbardin Paris 2000. Ostettiin myöhemmin oma. Lällällää!



Entäs tämä sitten? Starion.



Nil Bleu. Tosi cool.



Beebee beebee beebee… Brigitte bardot. No, tietysti



Claude Monet



Kir Royal



Pari penkkiä ja huvimaja



Valkoinen riikinkukko ruusutarhassa



Harmonista tyylikkyyttä.






Yksi monista vesipeileistä.




Tungosta lummelammessa.



Jättiläisen jalka.



Iirikset on jo leikattu talvea varten.



Toukokuussa sama alue väriloistossaan ja täynnä innostuneita pariisilaisia.




Bagatellessa oli ruusuaiheinen näyttely.

Tässä aikansa ruusuhullu Empresse Josephine,

joka perusti kuuluisan ruusutarhansa Malmaisonin linnaan saatuaan Napskulta kenkää.








* * *


  Jardin des Plantes


Seuraavana kohteena oli Jardin des Plantes, jonka yhdessä nurkassa on myös ruusutarha.

 







Rosariumin keskikäytävällä on kymmekunta kaariporttia.




Golden Wingsin viimeisimmät kukat.



Tämä sävähdytti. Ecole de Barbizon.



Ihmetytti, kun pensasruusut oli jo leikattu – elokuussa.


Kukkien runsautta



Puutarhassa on suuri joukko perenna- ja kesäkukkapenkkejä, joissa kasvit on ryhmitelty värien mukaan.




Joka kesä kesäkukat tarjoavat silmäniloa ja ideoita kotipuutarhureille.




Lilan sävyjä.




Dramaattinen yhdistelmä.




Mme Pierre Ogerin kukat erottuivat vielä hämärässä.





* * *


  Jardin des Tuileries




Louvren edestä näkee pitkälle Tuilerien puiston läpi

Place de la Concorden, Champs Élyséesin ja Arc de Triomphén kautta Défensen Grande Archille saakka.



Väljän rauhallista.



Väriä elämään.



Upeat laventelirivistöt.



Suihkualtaan laidalla on kiva lekotella.



Louvren päätyä.



Puksipuiden lomassa kesäkukkia.



Näkökulma Tuileriesista Concordelle







* * *


  Jardin du Luxembourg


Suosikkipuistomme Pariisissa on Luxembourgin puisto

 







Luxembourg kylpee väriloistossaan




Värejä ei tosiaan säästellä.



Valtava ginkgopuu.







Kesän värejä.



Vähän hillitympää.



Rauhallisia lepopaikkoja puiden varjossa.








* * *


  Sateet alkoivat



Gallerie Lafayetten katolta.



Basilica Sacre Coeur.



Lafayetten kattoravintolan istutuksia



Vähän impressionismia.


Pont Neuf



Place de la Concorde.



Tasatunnein kymmenen minuuttia välkkyvaloja



Yläviistoon 308 m





Place du Tertre



Sateet alkoivat.



Ja sadetta riitti.



Cafe Mabillon.




Hymyä Pariisin yössä









* * *


  Roseraie de l'Ha˙


Parikymmentä kilometriä Pariisista etelään L’Ha˙ les-Rosesissa on Roseraie du Val-de-Marne.

Paremmin tämä matkamme pääkohde tunnetaan nimellä Roseraie de l’Ha˙.

 










Syysvuokot pysäyttävät huokailemaan.



Kurkistus aidan yli ruusutarhaan



Kauniita sopusuhtaisia kaaria



Filipes Kiftsgaten kiulukoiden määrä antaa aavistuksen kukinnasta. Kotona ei vielä yhtään kukkaa.




Näppärät pajusidokset. Kaikki ruusut oli sidottu näin.




Köynnösruusujen taidokasta kiepsuttamista telineen ympärille. On mitä kiepsuttaa.




Kun näimme tästä ruusupaviljongista vuosia sitten kuvan, jossa se oli täydessä kukassa, meistä tuli ruusuhulluja.

Myöhemmin saimme tietää, että paviljonkiin on istutettu 700-800 Alexander Girault –ruusua.

Meillä on vasta yksi Alexander Girault, mutta sekin kukki jo toissa kesänä ruusupaviljongissamme.

Olemme käyneet l’Ha˙ssa keväällä ja syksyllä, mutta kukintaa emme ole nähneet livenä. Ehkä joskus….




Penkit on reunustettu tarkkaan leikatuilla puksipuilla


Pearl Drift.



Neige d’Éte, kesän lumi.



Sourire d’Orchidee jälleen.




Runkoruusuja on paljon. Tässä myskiruusu Ballerina.

Meillä kotona pensasversio kukkii yhä lokakuun lopulla.



Rosa rugosa foliis angustioribusin muhkea kiulukkakimppu



Rosa sericea pteracantha.



Rosa nutkana.





Näkymä ruusutarhaa ympäröivään puistoon.

Kesäsunnuntaina tämä on vilkas retkikohde.



Kauniita rakennelmia.



Ihan vähän tihutti välillä ... tai aika usein ... ja aika paljon



Jules Gravereaux vuonna 1900







* * *


  Pithiviers: André Eve



Matka jatkui etelään kohti Orleansia. Sää ei ollut suotuisa - lievästi ilmaistuna.

Reitti sattui kulkemaan Delbardin puutarhan kautta.  Piti ostaa Paris 2000 -ruusu.





Ehdimme juuri ennen sulkemisaikaa André Even ruusutarhaan.

Portti oli jo kiinni, mutta ei lukossa.

Menimme sisään, eikä kukaan tullut hätyyttelemään pois.


Kävi vaan niin huono tuuri, että saavuttuamme portille alkoi rankka ukkoskuuro.

Vettä ropisi aisana ja limpsimme lätäköissä.

Puutarhasta sai kuitenkin hyvän käsityksen.

Se oli elämys. Yksi kauneimmista näkemistämme.

 


















Aah, aaah ja aaaaaah!







* * *


  Orleans


Löysimme myöhään yöllä majapaikan Orleansista.

Sää muuttui aamuun mennessä totaalisesti.

Koko loppumatkan saimme nauttia elokuun helteistä.




Le petite dejeuner en soleil



Mille-feuille (Suomessa Napoleon-leivos eli napsku)



Jeanne d'Arc



Kyyhkyilyä Loiren rannalla










* * *


  Orleans: Jardin des Plantes


Orleansissa halusimme nähdä ruusutarhan, jonka köynnösruusuihin ihastuimme jo parikymmentä vuotta sitten.

Paikka löytyi, Jardin des Plantes, mutta ruusutarhaa ei.

Selvisi, että ruusutarha oli saneerattu vuonna 2002 ja siirretty muutaman sadan metrin päähän entisestä paikastaan.

Uusi ruusutarha oli omituinen. Moderni yritelmä, mutta suoraan sanottuna ruma.

Olihan Plantesissa onneksi  muutakin katseltavaa.

 





Kaunisko?



Nähtävää oli, mutta nimilappuina vain numeroita ja selitykset jossain.



Gauraa ja gauran kavereita.



Aika jännä lehtikuusen tukiratkaisu.



Pelkkää gauraa.



Vielä mahtavampi Ginkgo kuin Luxembourgin puistossa.

Korkeus 15 m, leveys 28 m, rungon ympärys 4 m, ikä 150 v.



Ainoa puulaji. joka selvisi Hiroshiman pommituksesta



Unikkoja, kurkkuyrttejä, tillejä – eikä paljon muuta.

Hyötytarhan hurmaavan esteettinen toteutus.



Ranskalainen avantgardistinen näkemys ruusukaarista. Ihan karsea hökötys.



Meillä kotona Bobby Jamesin kukkia on odotettu jo monta vuotta.

Täällä ei näköjään tarvinnut odotella.


.
Broceliandre



Ruusu- ja viiniportit ovat sentään kauniita.






* * *


  Orleans: Parc Floral du Source




Orleansin varsinaninen puutarhanähtävyys on Parc Floral du Source.

Puistossa käynti oli mahtava kokemus. Valtavan iso, kauttaaltaan hyvin hoidettu monipuolinen puutarha.








Vieras setä ja täti (emme me)



Pelargoniesittely.



Tuoksupelargonilajikkeita oli puolisensataa. Kaikissa nimikyltit.



x ’Mme J.C. Mappin’



Verenpisaroita.



Mihin suuntaan tahansa katsoi, aina oli mielenkiintoista nähtävää.



Puksikoristeluja



Häivähdys sinistä.



Ruusutarha on kauniisti suunniteltu. Köynnöstukia ei mitenkään voi sanoa siroiksi.



Soeur Emmanuelle.



Baron Girod de l’Ainin kukan valkoiset reunukset näkyvät selvästi.



Adacocempa



Suurmiehet elelevät nykymaailmassa ruusuina,

kuten tässä Victor Hugo.



Louis XIV. Upea tumma ruusu aurinkokuninkaalla.

Aurinkoa vähän liikaakin.



Dahlioiden väriloistoa.



Vähän heiniä.



Seebraheinästö. Eikä ihan pieni.



Levähdyspaikka palmun katveessa.

Huom! Sulokas istuin.



Potager extraordinaire, lukee esitteessä.



Potagerin sommittelussa voi päästää mielikuvituksen valloilleen.











Hmmm… tuota… no joo… siinä ja siinä…





* * *


  Loiren yläjuoksulla



Jatkoimme Loiren laaksoa ylöspäin.



Tavallisesti Loire on vain hikinen luru hietikon seassa.

Nyt se tulvi rankkojen sateiden jälkeen.




Kauniita kyliä. Tässä Gien.



Église ja Château aamu-usvassa.



Loiren jokilaiva.



Rauhallinen näkymä, puun takana piilossa atomivoimala



Loire iltahämyssä.







* * *


  Chalon-sur-Saône:

Le Parc de Loisirs Saint Nicholas



Tietämättä etukäteen mitään Chalon-sur-Saônesta, satuimme yöpymään siellä.

Majapaikan kupeessa oli laaja puistoalue, Le parc de Loisirs Saint Nicholas.

Siellä on myös ruusutarha, jonne tietysti säntäsimme aamutuimaan.

Eikä se olekaan mikä tahansa rosarium!







Retki alkaa vanhojen ruusujen tietä, Allée des Roses Anciennes, pitkin.




Ruusut ovat todella vanhoja ja jotkut valtavan kookkaita. Joukossa harvinaisuuksia.

Tässä Rose du Pere Hugon vuodelta 1899.




Isä Hugonin ainut kukka.



 

2,5 km pitkä reitti kulkee kumpuilevassa maastossa välillä vanhojen puiden siimeksessä, välillä aukeilla niityillä.



Bengalinruusu Perle d’Or, kultahelmi, vuodelta 1884.



Bengalinruusu Grimson Blush vuodelta 1891.



.

Rugosaruusu Fimbriata vuodelta 1891



Mutabilikseen ei voi ikinä kyllästyä



Rose de Fetschenko Turkestanista.



Mikähän tämäkin lienee?


Ai, se onkin tämä! Selvä!




Rosa omeiensis Rolf varieté pteracantha Rehd. et Wils. (ā čpines ailées)




Ruusupolku on pitkä. Lopuksi tullaan varsinaiseen Roseraieen.

Siellä ryhmät ovat harvassa ja samaa lajia on kymmenittäin. Niin kuin Leonardo da Vinciä tässä.




Astronomia. Delbardin uutuus.




Alue on laaja. Nurmikot ovat hienoja kuin golfkentällä.

 


.

Ha-haa! Ne ovat gofkenttiä. Ihan oikeasti



Omakuva







* * *


  Jura, Vogeesit, Rein...



Chalonin jälkeen käännyimme kotia kohti.
Ajoimme Juran ja Vogesien vuoristojen kautta Reinin laaksoon.





Liikenneympyrät ovat yleistyneet Ranskassa viime vuosina valtavasti.





Kylät tuntuvat oikein kilpailevan, ketkä keksivät erikoisimmat istutukset ympyrän koristukseksi.




Muutenkin kukkaistutuksia on teiden varsilla paljon.

Ainakin kaikilla silloilla.



Vuoristossa voi kauneutta löytää vaikka heinistä ja kanervista.



Tai putkista.



Heidelbergissä puutarhuri rapsuttaa suurten kiinanruusujen alustoja.



Heidelbergin vanhaa kaupunkia plataanin alta nähtynä.








* * *


  Darmstadt: Park Rosenhöhe



Netistä löytyi ennen matkaa tietoa, että Darmstadtissa, lähellä Frankfurtia,

on Park Rosenhöhe -niminen ruusutarha.

Pitihän se nähdä, kun ei paljon mutkaakaan tullut.







Puutarha on hieno kokonaisuus, hyvin suunniteltu.



Syksyinen lummelampi.



Syysastereiden sävyjä.



Merkinnät olivat puutteellisia ja niissä oli paljon virheitä.



Puutarhan keskiössä on suuri ruusupavijonki.



Amerikan Pillareita



Maanpeiteruusu Snow Flake, jumalattoman iso pöheikkö.



Nicole, floribunda.



Mozart voimissaan.



Mahtava sinisadeportti. Latvassa vielä muutama kukka.






* * *


  Autobahnoja pitkin kohti pohjoista



Frankfurt oli lähellä. Ja siellä Palmengarten. Olimme siellä äskettäin, eikä se kovin hääppöinen ollut.

Päätimme koukata entisen Derkkulan kautta.

Sangerhausen olisi matkan varrella, mutta sekin oli vielä hyvässä muistissa.

Ohitimme jälleen Hampurin ruusutarhat ja Ueterseenin.

 



Ei kun baanalle vaan muiden sekaan…



Kuormassa oli jo Delbardilta Saulx les Chartreuxista löydetty Paris 2000 –ruusu.

Strasbourgista löysimme Jardin Islerilta sammalruusu Deuil de Paul Fontainen  ja ihanan monivärisen,

jossa luki vain Rose Paysage (myöhemmin selvisi, että ruusu oli Hugues Auffray).

Muutamia perennoja tarttui myös mukaan.

Saksasta OBI Heimwekermarktista saimme Lampenputzegrasin , Cortaderian ja ison laventelin.

 







Helsinborg:
Weibull
Cedergrens planskola
Sofiero blomster & trädgård
Flora Linnea




Kun saavuimme Helsinborgiin, varsinainen ruusuhamstraus alkoi.

 

Ensimmäisenä oli Weibull. Kärhöjen poistomyynti, 59 SEK kpl. Hillitysti otimme vain yhden.

Rosenholmen-ruusu oli vastustamaton. Ja muutama syysvuokko.

 

Kilometrin päässä oli seuraava keidas: Cedergrens plantskola.

Siellä olisi ollut vaikka mitä.  Cedergrenin suku oli ratkaisevassa asemassa,

kun pohjoismaihin alettiin tuoda vanhoja ruusuja.

Cedergrenin  jalostama Rosa helenae Starkodder ja myskiruusu Cornelia sekä köynnösruusu Bonfire olivat vastustamattomia.

Kaikki isoja pakattavia. Yksi kärhökin pääsi mukaan tukikeppeineen.

Henkilökunta on erittäin ystävällistä ja pomo rupesi rupattelemaan mukavia.





Cedergrenin kauppa on vaatimattoman näköinen.



Eikä prameutta näy sisäpihallakaan.




Kymmenisen kilometriä Helsingborgin pohjoispuolella on Sofieron linna ja puisto

ja ennenkaikkea Sofiero blomster & trädgård.

Sattuipa hyvin. Siellä oli ruusujen poistomyynti (kuten oli myös neljä vuotta sitten).

Seitsemän kaunotarta valittiin: Comendant Beaupaire, Francesca, Excelca, Louise Rödiger, Omar Khayyam,

Kathleen Harrop ja Mrs John Laing.

 

Vielä oli käytävä Helsingborgissa Flora Linneassa, josta olemme tilanneet paljasjuurisia ruusuja monena keväänä.

Nyt jäivät hankinnat vähälle. Errinnerung an Brod, Tuscany ja Rosa filipes Brenda Colvin.

Max muisti, hymyili ja antoi prosentteja.

 





Flora Linnean sisäänkäynti.



Ruusut on lajiteltu myyntipöydille väreittäin.






* * *


  Helsingborg: Fredriksdals Rosenträdgård



Aivan Linnean vieressä on Fredriksdalin ulkoilmamuseo ja siellä kuuluisa Rosenträdgården.

Pensasaitojen ympäröimä alue on huolellisesti hoidettu.

Toisella alueella on nurmikkokäytävien välissä vanhojen pensasruusujen rivistöjä.
Fredriksdalin suuri sielu on Lars-Åke Gustavsson.










Carmen. Rugosa.



Semperflorens, kiinanruusu vuodelta 1790.



Mme Georges Bruant
(ehkä ei kuitenkaan...)



Smarty.



Pendulina.



Kauneampiakin ruusuportteja on nähty. Lähinnä tamppaustelineitä.





* * *


  Tukholma:

Zeta's ja Trädgårdshuset



Tukholmassa käytiin tietysti Zeta’sin puutarhassa.

Valitettavasti sieltä ei enää löytynyt juurikaan sellaisia ruusuja, joita meillä ei olisi.

Alfred de Dalmas ja La Ville de Bruxelles kuitenkin ja uusi Königin von Dänemark, joka meiltä oli kuukahtanut.

 

Trädgårdshuset on toinen hyvä Tukholman lähistön puutarhamyymälä, joka on turhaan jäänyt Zeta’sin varjoon.

Sieltä ostettiin Rosenholm (vahingossa toinen) ja kolme klematista ja syysvuokkoja ja heiniä.

Kuorma alkoi olla lievästi sanottuna täynnä.




Tukholman campingalueella ei enää syyskuun alussa ollut tungosta 



Sydäntä särki  jättää ostamatta 119 SEK:lla melkein parimetrinen Zigeunerknabe.
Ei mahtunut mukaan. Eipä silti. On meillä kotona oma, mutta pienempi.








* * *


  Tukholma: Rosendal



Laivan lähtöön oli vielä aikaa, joten ehdimme käydä Rosendalin ruusutarhassa.

Rosendal, joka sijaitsee Djurgårdenilla Skansenin takana on viihtyisä paikka.

Siellä on kesäisin vilkas kahvila ja puutarhamyymälä.

Puutarha on tukholmalaisten suosittu viikonloppujen retkikohde.

 

Rosendal henkii yhä Lars Kranzin vaikutusta – kuten ensimmäinen kohteemme Järnakin.

Kranz oli täällä ja Järnassa monta vuotta ylipuutarhurina. Nyt hän vaikuttaa Ockelbossa zon 5:lla,

joka valittiin muuten tänä vuonna Ruotsin parhaaksi puutarhaksi.

 








Joskus täällä on ollut vaikea löytää vapaita paikkoja



Tyylikkäät heinät.



Myskiruusu Felicia.



Forsby Herrgård, myös myski.
 


Malvat kukkivat yhä.




* * *


  Kotona Kaarrossa


Kotona taas. Loppu hyvin kaikki hyvin.




Osa saaliista.

Ruusukirjoja oli toistakymmentä.





Monta aikaisemmilta reissuilta tuttua paikkaa tuli taas nähtyä, mutta paljon uuttakin.

Koimme upeita elämyksiä, joita voi muistella pimeinä talvi-iltoina.

Ja myöhemminkin.

Ihana matka!


TAKAISIN MATKAKERTOMUKSIIN

TAKAISIN KOTISIVULLE


BLOGIIN: La Vie en Roses

(yhteenveto tästä reissusta ja katsaus aikaisempiin matkoihin)



Paris, Paris, Paris

(yhteenveto Pariisin lomistamme)






 

kotisivu kone