* * *

Järna: Rudolf Steinerseminariets trädgårdpark

Menomatkalla pysähdyimme jo monessa tutussa ja tuntemattomassa ruusutarhassa.
Ensimmäisenä Rudolf Steinerseminariets Trädgårdpark Järnassa, joka on E4:n varrella heti Södertäljen jälkeen.

Paikka on tuttu. Olemme vaellelleet siellä monta kertaa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Järnassa on paljon muutakin katseltavaa. Biodynamiset viljelmät ovat hyvinvoipaisia.

Tyylikkäitä ruusujen köynnöstukia.

 

 
Karl Förster, ihana valkoinen pimpinella.
Kotona meillä on ikioma Förster, joka hankittiin keväällä.



Sadonkorjuun aika. Biodynaamisia maistiaisia!





Rosa hybrida bifera ’Archiduchesse Elisabeth d’Autriche’





Antroposofisia vedenhapetuskaukaloita.

* * *

Norrköping: Himmelstalunds rosarium

Himmelstalundin rosarium Norrköpingissä sijaitsee Naturbruksgymnasietin  yhteydessä.
 Mainio ruusutarha, jossa on paljon isoiksi kasvaneita köynnösruusuja.

Puutarhassa on myös laajoja perennaistutuksia

Ja erityisesti heiniä.

Hiawatha oli vielä täydessä kukassa.

Mme Plantier, ehkä 5m.

Sparrieshoop.

Grootendorst Supreme on uusi tuttavuus.

* * *

Jönköping: Rosenlunds rosarium

Seuraavana oli vuorossa ruusutarha, josta pidämme tosi paljon:
Jönköpingin rosarium Rosenlundissa Vätternin etelärannalla.

Puutarha on monipuolinen, tyylikkäästi suunniteltu ja hyvin hoidettu.
Vanhat ruusut on istutettu ryhmien mukaisesti. Ryhmäruusuilla on omat alueensa.
Käytävillä on monta kaariporttia.

Kaikki kasvit on merkitty hyvin (ruotsalaiset vetävät nimissä vähän kotiinpäin:
esimerkiksi H.C.Andersson ja hunajaruusu Axel Olsenkin oli Olsson!)

Reunustoilla on mahtavat rivistöt köynnösruusuja kauniissa telineissä.
Vanhojen puiden siimeksessä on paljon mukavia pique-niquepaikkoja

Nostalgie!

Frühlingsgold

Quatre Seasons.

Perle d’Or.

Queen of Sweden, förståss. Heja Sverige! Frisk humör!

Vihreä ruusu, Rosa viridifloria

Ruusutarhassa on myös paljon perennoja. Syysvuokot hätkähdyttävät ja sykähdyttävät.

 
Puutarhan arkkitehti Björn Kalin paratiisissaan (klani pilkottaa vasemmalla).

Perhosia houkuttelevia buddlejoja on montaa väriä.

* * *

Löve rosenplantskolan

Matka jatkui Tanskaan, jossa halusimme nähdä Löve rosenplantskolan.
Legendaarinen ruusunjalostaja Valdemar Pedersen vaikutti vuosikymmenet Lövessä.
Nyt hänen työtään jatkaa Torben Thim.

Pedersenin ruusuja oli pitkissä rivissä pellolla. Monet olivat jo aika raihnaisen näköisiä vanhuksia.
Kukinnat olivat melkein kokonaan ohi, nimilaputkin vähän niin ja näin.
Myymälässä oli monta syyhyttävää aarretta, mutta piti pitää pää kylmänä. Matka oli vasta alussa.

Sisään mentiin jykevien kaariporttien alta.

Setä Valdemarin henki leijuu loputtoman pitkien ruusupensasrivien yllä.

Frau Dagmar Hastrupin tomaatinkokoiset kiulukat.

Signe Relander, komeampi kuin missään aikaisemmin.

* * *

Glücksburg: Rosen-Jensen

Aivan Saksan pohjoisrajalla Jyllannin niemimaalla Glücksburgissa

on Rosen-Jensenin ruusutarha ja –kauppa.

Sisään mennään ruusumyymälän kautta ja maksetaan 3 euroa.

Putiikissa on mielikuvituksellinen valikoima ruusukrääsää ja mahtava ruusundöfis.

Vähän kuin olisi eksynyt ruotsinlaivan tax-free –myymälän parfyymiosastolle.

Itse puutarha on kaunis ja hyvin hoidettu. 

Valikoimakin on mielenkiintoinen. Tosin samat lajit toistuvat ja kylttejä puuttuu.

Taimimyymälä tekee levottomaksi. Olisi niiiin paljon niiiiin kivoja.

Mutta: matka on vasta alussa ja piha on täynnä piha on täynnä piha on täynnä…

Myymälärakennus ja perennapenkki

Ruusutarhassa on ruusukaarikäytäviä pitkin poikin.

Heideschnee.

Blush Noisette.

Jensen on erikoistunut köynnösruusuihin ja englantilaisiin ruusuihin.

The Prince, englantilainen ruusu.

Jänöllä kissanpäivät.

* * *

Kassel: Wilhelmshöhe

Netistä oli etukäteen etsitty ruusutarhoja, jotka sattuisivat olemaan matkan varrella.

Yksi mielenkiintoinen kohde oli Wilhelmshöhe Kasselissa.

Paikka löytyi lopulta ja ehdimme perille illansuussa.

Ruusutarha, Roseninsel, oli pettymys. Paikka oli aika hoitamaton.

Ruusut oli merkitty numeroin ja kyltissä luki,

että luettelon saa Schlossissa olevasta infopisteestä (joka oli kiinni).

Puisto oli upea. Kivahan siellä oli tallustella hämärän hiipiessä lämpimään syysiltaan.

Zigeunerblut.

* * *

Kohti Pariisia...

Matka jatkui kohti Pariisia. Muutamia läiskäyksiä matkan varrelta:

Mosel.

Viinitarhoja loputtomiin.

Sato kypsyy jo.

Viisimetrinen villiruusu. Otettiin pistokkaita.

Linnan nautojen juottoaltaan komistuksena paju.

Suntio oli varmaan saanut uudet oksasakset.

* * *

  Pariisissa

Avenue des Champs-Élysées.

Pont des Arts. Louvren kohdalla olevasta kävelysillasta on tullut vilkas pique-nique -paikka.

Säällä kuin säällä.



Sinne mekin menimme tietysti heti ensimmäisenä iltana.
Vuonna 2007 ei ollut vielä yhtään lukkoja sillan kaiteissa.

Vert-Galant. Rakastavaisten niemi. Vanhat riippapajut on vaihdettu uusiin terveisiin.

Paris-plage jatkui vielä viimeisiä päiviään.

Seinen rannassa kulkeva moottoritie muutetaan elokuussa muutamaksi viikoksi hiekkarannaksi.

Istutuksia Avenue Fochin laidalla.

* * *

  Bagatelle

Muurin sisäpuolella on vieri vieressä vanhoja köynnöskasveja.

Harmonista tyylikkyyttä.

Bagatellessa oli ruusuaiheinen näyttely.

Tässä aikansa ruusuhullu Empresse Josephine,

* * *

  Jardin des Plantes

Seuraavana kohteena oli Jardin des Plantes, jonka yhdessä nurkassa on myös ruusutarha.

Kukkien runsautta

* * *

  Jardin des Tuileries

Louvren edestä näkee pitkälle Tuilerien puiston läpi

Näkökulma Tuileriesista Concordelle

* * *

  Jardin du Luxembourg

Suosikkipuistomme Pariisissa on Luxembourgin puisto

* * *

  Sateet alkoivat

Gallerie Lafayetten katolta.

Basilica Sacre Coeur.

Lafayetten kattoravintolan istutuksia

Vähän impressionismia.

Pont Neuf

Place de la Concorde.

Tasatunnein kymmenen minuuttia välkkyvaloja

Yläviistoon 308 m

Cafe Mabillon.




Hymyä Pariisin yössä

* * *

  Roseraie de l'Haÿ

Parikymmentä kilometriä Pariisista etelään L’Haÿ les-Rosesissa on Roseraie du Val-de-Marne.

Paremmin tämä matkamme pääkohde tunnetaan nimellä Roseraie de l’Haÿ.

Kun näimme tästä ruusupaviljongista vuosia sitten kuvan, jossa se oli täydessä kukassa, meistä tuli ruusuhulluja.

Myöhemmin saimme tietää, että paviljonkiin on istutettu 700-800 Alexander Girault –ruusua.

Meillä on vasta yksi Alexander Girault, mutta sekin kukki jo toissa kesänä ruusupaviljongissamme.

Runkoruusuja on paljon. Tässä myskiruusu Ballerina.

Näkymä ruusutarhaa ympäröivään puistoon.

Ihan vähän tihutti välillä ... tai aika usein ... ja aika paljon

* * *

  Pithiviers: André Eve

Matka jatkui etelään kohti Orleansia. Sää ei ollut suotuisa - lievästi ilmaistuna.

Reitti sattui kulkemaan Delbardin puutarhan kautta.  Piti ostaa Paris 2000 -ruusu.

Ehdimme juuri ennen sulkemisaikaa André Even ruusutarhaan.

Portti oli jo kiinni, mutta ei lukossa.

Menimme sisään, eikä kukaan tullut hätyyttelemään pois.

Kävi vaan niin huono tuuri, että saavuttuamme portille alkoi rankka ukkoskuuro.

Vettä ropisi aisana ja limpsimme lätäköissä.

Puutarhasta sai kuitenkin hyvän käsityksen.

Se oli elämys. Yksi kauneimmista näkemistämme.

* * *

  Orleans

Löysimme myöhään yöllä majapaikan Orleansista.

Sää muuttui aamuun mennessä totaalisesti.

Koko loppumatkan saimme nauttia elokuun helteistä.

Kyyhkyilyä Loiren rannalla

* * *

  Orleans: Jardin des Plantes

Orleansissa halusimme nähdä ruusutarhan, jonka köynnösruusuihin ihastuimme jo parikymmentä vuotta sitten.

Paikka löytyi, Jardin des Plantes, mutta ruusutarhaa ei.

Selvisi, että ruusutarha oli saneerattu vuonna 2002 ja siirretty muutaman sadan metrin päähän entisestä paikastaan.

Uusi ruusutarha oli omituinen. Moderni yritelmä, mutta suoraan sanottuna ruma.

Olihan Plantesissa onneksi  muutakin katseltavaa.

Vielä mahtavampi Ginkgo kuin Luxembourgin puistossa.

Korkeus 15 m, leveys 28 m, rungon ympärys 4 m, ikä 150 v.

Unikkoja, kurkkuyrttejä, tillejä – eikä paljon muuta.

Meillä kotona Bobby Jamesin kukkia on odotettu jo monta vuotta.

* * *

  Orleans: Parc Floral du Source

Orleansin varsinaninen puutarhanähtävyys on Parc Floral du Source.

Suurmiehet elelevät nykymaailmassa ruusuina,

Louis XIV. Upea tumma ruusu aurinkokuninkaalla.

Levähdyspaikka palmun katveessa.

* * *

  Loiren yläjuoksulla

Tavallisesti Loire on vain hikinen luru hietikon seassa.

* * *

  Chalon-sur-Saône:

Le Parc de Loisirs Saint Nicholas

Tietämättä etukäteen mitään Chalon-sur-Saônesta, satuimme yöpymään siellä.

Majapaikan kupeessa oli laaja puistoalue, Le parc de Loisirs Saint Nicholas.

Siellä on myös ruusutarha, jonne tietysti säntäsimme aamutuimaan.

Eikä se olekaan mikä tahansa rosarium!

Retki alkaa vanhojen ruusujen tietä, Allée des Roses Anciennes, pitkin.

Ruusut ovat todella vanhoja ja jotkut valtavan kookkaita. Joukossa harvinaisuuksia.

Isä Hugonin ainut kukka.

2,5 km pitkä reitti kulkee kumpuilevassa maastossa välillä vanhojen puiden siimeksessä, välillä aukeilla niityillä.

.

Rugosaruusu Fimbriata vuodelta 1891

Ai, se onkin tämä! Selvä!

Rosa omeiensis Rolf varieté pteracantha Rehd. et Wils. (à èpines ailées)

Ruusupolku on pitkä. Lopuksi tullaan varsinaiseen Roseraieen.

Astronomia. Delbardin uutuus.

Alue on laaja. Nurmikot ovat hienoja kuin golfkentällä.

.

Ha-haa! Ne ovat gofkenttiä. Ihan oikeasti

* * *

  Jura, Vogeesit, Rein...

Muutenkin kukkaistutuksia on teiden varsilla paljon.

* * *

  Darmstadt: Park Rosenhöhe

Netistä löytyi ennen matkaa tietoa, että Darmstadtissa, lähellä Frankfurtia,

on Park Rosenhöhe -niminen ruusutarha.

* * *

  Autobahnoja pitkin kohti pohjoista

Frankfurt oli lähellä. Ja siellä Palmengarten. Olimme siellä äskettäin, eikä se kovin hääppöinen ollut.

Päätimme koukata entisen Derkkulan kautta.

Sangerhausen olisi matkan varrella, mutta sekin oli vielä hyvässä muistissa.

Ohitimme jälleen Hampurin ruusutarhat ja Ueterseenin.

Kuormassa oli jo Delbardilta Saulx les Chartreuxista löydetty Paris 2000 –ruusu.

Strasbourgista löysimme Jardin Islerilta sammalruusu Deuil de Paul Fontainen  ja ihanan monivärisen,

jossa luki vain Rose Paysage (myöhemmin selvisi, että ruusu oli Hugues Auffray).

Muutamia perennoja tarttui myös mukaan.

Saksasta OBI Heimwekermarktista saimme Lampenputzegrasin , Cortaderian ja ison laventelin.

Kun saavuimme Helsinborgiin, varsinainen ruusuhamstraus alkoi.

Ensimmäisenä oli Weibull. Kärhöjen poistomyynti, 59 SEK kpl. Hillitysti otimme vain yhden.

Rosenholmen-ruusu oli vastustamaton. Ja muutama syysvuokko.

Kilometrin päässä oli seuraava keidas: Cedergrens plantskola.

Siellä olisi ollut vaikka mitä.  Cedergrenin suku oli ratkaisevassa asemassa,

kun pohjoismaihin alettiin tuoda vanhoja ruusuja.

Cedergrenin  jalostama Rosa helenae Starkodder ja myskiruusu Cornelia sekä köynnösruusu Bonfire olivat vastustamattomia.

Kaikki isoja pakattavia. Yksi kärhökin pääsi mukaan tukikeppeineen.

Kymmenisen kilometriä Helsingborgin pohjoispuolella on Sofieron linna ja puisto

ja ennenkaikkea Sofiero blomster & trädgård.

Sattuipa hyvin. Siellä oli ruusujen poistomyynti (kuten oli myös neljä vuotta sitten).

Seitsemän kaunotarta valittiin: Comendant Beaupaire, Francesca, Excelca, Louise Rödiger, Omar Khayyam,

Kathleen Harrop ja Mrs John Laing.

Vielä oli käytävä Helsingborgissa Flora Linneassa, josta olemme tilanneet paljasjuurisia ruusuja monena keväänä.

Nyt jäivät hankinnat vähälle. Errinnerung an Brod, Tuscany ja Rosa filipes Brenda Colvin.

Max muisti, hymyili ja antoi prosentteja.

* * *

  Helsingborg: Fredriksdals Rosenträdgård

Aivan Linnean vieressä on Fredriksdalin ulkoilmamuseo ja siellä kuuluisa Rosenträdgården.

Pensasaitojen ympäröimä alue on huolellisesti hoidettu.

Toisella alueella on nurmikkokäytävien välissä vanhojen pensasruusujen rivistöjä.
Fredriksdalin suuri sielu on Lars-Åke Gustavsson.

* * *

  Tukholma:

Zeta's ja Trädgårdshuset

Tukholmassa käytiin tietysti Zeta’sin puutarhassa.

Valitettavasti sieltä ei enää löytynyt juurikaan sellaisia ruusuja, joita meillä ei olisi.

Alfred de Dalmas ja La Ville de Bruxelles kuitenkin ja uusi Königin von Dänemark, joka meiltä oli kuukahtanut.

Trädgårdshuset on toinen hyvä Tukholman lähistön puutarhamyymälä, joka on turhaan jäänyt Zeta’sin varjoon.

Sieltä ostettiin Rosenholm (vahingossa toinen) ja kolme klematista ja syysvuokkoja ja heiniä.

Kuorma alkoi olla lievästi sanottuna täynnä.

Sydäntä särki  jättää ostamatta 119 SEK:lla melkein parimetrinen Zigeunerknabe.
Ei mahtunut mukaan. Eipä silti. On meillä kotona oma, mutta pienempi.

* * *

  Tukholma: Rosendal

Laivan lähtöön oli vielä aikaa, joten ehdimme käydä Rosendalin ruusutarhassa.

Rosendal, joka sijaitsee Djurgårdenilla Skansenin takana on viihtyisä paikka.

Siellä on kesäisin vilkas kahvila ja puutarhamyymälä.

Puutarha on tukholmalaisten suosittu viikonloppujen retkikohde.

Rosendal henkii yhä Lars Kranzin vaikutusta – kuten ensimmäinen kohteemme Järnakin.

Kranz oli täällä ja Järnassa monta vuotta ylipuutarhurina. Nyt hän vaikuttaa Ockelbossa zon 5:lla,

joka valittiin muuten tänä vuonna Ruotsin parhaaksi puutarhaksi.

* * *

  Kotona Kaarrossa

Osa saaliista.

Monta aikaisemmilta reissuilta tuttua paikkaa tuli taas nähtyä, mutta paljon uuttakin.

Koimme upeita elämyksiä, joita voi muistella pimeinä talvi-iltoina.

Ja myöhemminkin.